Pettersson-veneet ja sähkö — ympyrä sulkeutuu?
Carl Gustaf Pettersson — CGP tai "Cege" — on Ruotsin tunnetuin moottorivenesuunnittelija. Pettersson hankki insinöörin koulutuksen ja opiskeluaikanaan asui veneenrakentaja ja moottorikeksijä Frans Julius Frodén luona oppipoikana ennen oman veneensuunnittelutoimiston perustamista. Hän sai mainetta jo uransa alussa 1904-1905 voittamalla Kielissä ja Tukholmassa moottorivenekilpailujen ykköspalkintoja ensimmäisillä pikaveneillään Vikingen ja Tirfing. Vikingen oli varustettu 2,5 hevosvoiman Reversator-moottorilla ja Tirfingin 5 hv moottori antoi sille jopa 10 solmun huippunopeuden.
 |
Cegen suunnittelema ja veljensä Robertin kanssa rakentama pikavene Vikingen |
Vaikka CGP suunnitteli myös purjeveneitä ja omisti jääpursia, hän oli ennen kaikkea innostunut moottoreista, käytti veneissään oman aikansa moderneja venemoottoreita ja suunnitteli veneensä niiden tarjoaman teho/paino-suhteen ympärille. Sjöhistoriska kirjoittaa, kuinka Pettersson-moottorivene alkoi löytää muotonsa 1920-luvulla:
CGP designed all kinds of vessels: racing boats, family boats, freighters, fishing boats, warships and sailing boats. In the 1920s he developed the typical Swedish cabin boat, the "Pettersson boat": this is a motor boat around 7m long, with a narrow hull and a fore-peak cabin and most often an in-board engine. Its fore ship is relatively tall, and it has a gunwale along the cabin walls. The engine was usually located in the cockpit, easily accessible from the driver's seat.
Veneiden kapeuden noteerasi myös Gits Olsson, joka kirjoitti varoituksen sanoja Pettersson-veneiden kapeista hyteistä Se-kuvalehteen 1969:
Ruffarna i Petterssonbåtarna är nämligen så smala att man och hustru inte kan övernatta i dem utan att hustrun blir med barn.
Klassikko-sähköveneen ideaa kehittäessäni oivalsin jo useampi vuosi sitten, että viime vuosisadan alkupuoliskon kevyt ja teräväkeulainen kapea puinen moottorivene on kuin luotu modernilla sähkömoottorilla kulkemaan. Uppoumarungon nopeus riittäisi hyvin ja veneen ei tarvitsisi pystyä tarjoamaan useamman viikon asumismukavuutta suurperheelle. Erilaisten puuveneiden ja niiden suunnittelijoiden estetiikasta on jokaisella oma mielipiteensä ja itseäni miellyttää CG Petterssonin 1910/20-luvuilla luoma muotokieli. Visio sähköveneestä alkoi konkretisoitua ja listasin päässäni aihioksi sopivan veneen ominaisuuksia:
- kapea, teräväkeulainen ja kevyt päiväretkikokoinen puuvene
- suunnittelija CG Pettersson
- rakennettu mielellään Suomessa 1920/30-luvuilla, mutta Ruotsikin käy
- mänty-mahonki fifty-sixty
- projektikuntoinen, jotta kiiltävän lakan aiheuttamaa hintalisää ei ole, mutta ei vielä kukkamultaa
- mahdollisimman pieni, jotta kunnostukseen ei kuluisi 10000 tuntia ja jotta vene olisi traileroitava
- veneessä ei tarvitsisi olla moottoria, koska se maksaa ja painaa, ei kuitenkaan olisi alkuperäinen ja tod.näk. päätyisi romuttamoon
- veneen ylärakenteiden muoto sallisi aikakauden habitukseen sopivan jonkinlaisen kate/aurinkopaneeli-ratkaisun toteuttamisen
- vene olisi jo valmiiksi Suomessa
- veneen historia olisi tiedossa
Tämä toivomuslista mielessäni aloin tutkia löytyykö maailmasta jo vastaavia sähkö-Petterssoneja, oppiakseni miten niiden rakentajat ovat sähkökonversion tehneet. Ja löytyyhän niitä. Tähän julkaisuun olen koonnut tiedossani olevia sähköistettyjä tai hybridivoimalinjalla varustettuja Pettersson-veneitä. Lista päivittyy sitä mukaa kun uusista veneistä löytyy tietoa.
Sähköajoneuvoharrastaja Rikard Wildare on suunnitellut ja toteuttanut Elektran sähkövoimalinjan. Elektra on 8,4 x 1,75 -metrinen luultavasti 1920-luvun CGP-vene, jossa Motenergyn 12 kW moottoria pyörittää käytetty Audi e-tronin 20 kWh akku. Elektra valittiin 2022 vuoden DIY-sähköveneeksi maailmassa. Elektra oli myynnissä jokin aika sitten.
 |
| Wildtech Elektra, Motenergy me1616 12 kW ja 20 kWh Audi e-tron akku |
Ruotsista tulee myös 7-metrinen Pettersson-vene Greta, jossa on Aquamotin 7 kW / 48 V moottori ja 10 kWh akkupaketti. Gretassa on sisämoottori ja akseliveto kuten Elektrassakin. Kaksi Pettersson-venettä aiemmin omistanut pariskunta oli ostanut Stockholms Båtsnickerin kunnostaman veneen ilman moottoria ja valinnut lopulta sähkömoottorin, kun se sopii hyvin tällaiseen venetyyppiin. Onko vene itsensä Cegen piirtämä, on omistajien mukaan vähän epäselvää, ja Pettersson-tyyli saattaa olla peräisin myös venesuunnittelija Jac M Iversenin piirustuspöydältä. Cege itse suosi tuulilasittomia moottoriveneitä, koska niissä oli paras näkyvyys kuljettajalle. Videoklippi Gretasta.
 |
Greta, Pettersson-sähkövene vuodelta 1910-1915 |
Ruotsista löytyy myös 1920 Pettersson nimeltä Solo, jossa on sähköinen keskimoottori 10 kW Golden Motor, VESC 100/250 ja kolme Teslan akkumoduulia yhteensä 16 kWh. Veneestä löytyy tietoa Fb-ryhmästä Elektrisk inombordsmotor.
 |
1920 Solo-sähköveneellä on oma blogi |
UK:ssa oli pitkään myynnissä Petterssonin piirustuksesta 656 1933 rakennettu 8 x 1,76 m kokoinen vailla tuulilasia oleva 1200 kg moottorivene RATTY. Hintapyyntö Wooden Ships -brokerin sivuilla oli 45000 puntaa ja tätä kirjoittaessa vene näyttää olevan myyty eikä myyntikuviin pääse enää käsiksi. Bellman Marinen 10 kW vesijäähdytetyn 48 VDC moottorin jatkeena oli kiinteälapainen kolmilapainen potkuri. Neljällä litium-akulla ajoaika oli kuulemma 7-9 tuntia.
Saksalainen puuveneveistämö Helmut Fischer on sähkökonvertoinut 9-metrisen Pettersson-moottoriveneen vuodelta 1936. Moottori on 10 kW 48 V Kräutler ja 4 AGM-akkua ovat 128 Ah. Vene oli jossain vaiheessa myynnissä. Kräutlerin sähkövenelistassa näkyy 9-metrinen Pettersson, liekö sama vene?
Helmut Fischerin 1936 Pettersson-vene
Fårö on 11-metrinen 1930-luvun salonkivene, joka ajaa charteria Seine-joella. Veneen omistaja puhuu Pettersson-veneestä sivuillaan, mutta Fårö on Anders Værnéusin mukaan Knut Ljungbergin kynästä. Veneeseen on vaihdettu Bellmarinen 25 kW sähkömoottori ja joessa kääntymistä varten kaksi Torqeedon 6 kW pod-moottoria.
 |
Fårö Seine-joella |
Balaton-järvellä Unkarissa saa veneillä vain päästöttömillä veneillä ja yksi näistä on 7-metrinen 1938 Pettersson sähkömoottorilla. Veneessä on moottorina 76 kg painava Kräutler WAd 15kW 48V 370A ja akkupaketti 8 x LiFePO4 Smart 12,8/200Ah mahtuu vanhaan moottorikoteloon.
 |
1938 Pettersson Balaton-järvellä |
Hollannissa Amsterdamin kanavien risteilyalusten ja vuokraveneiden pitää olla päästöttömiä 2025 keväästä lähtien. Charter-käytössä Amsterdamissa on ainakin pari Pettersson-venettä (1936 Salonboot III (ex-Kaprifolia) ja 1926 Kruschen) sekä Ruotsissa 1924 rakennettu hybridivoimalinjavene Salsten Rottemeren jokialueella. Kruschenin omistaja kertoi joulukuussa 2024, että vene kulkee nyt dieselillä ja tulevaisuudessa siitä tulee ehkä hybridi.
 |
| 1936 Pettersson Salonboot III hybridi (Beta Marine diesel ja sähkömoottori) |
 |
| 1926 Pettersson Kruschen bongattu kesällä 2023 Amsterdamissa, kulki silloin dieselillä |
1924 Pettersson Salsten (diesel+sähkö-hybridivene)
8,5-metrisen Petterssonin myynti-ilmoitus Hollannissa antaa epäselvästi ymmärtää, että kyse olisi diesel-sähköisestä hybridiveneestä.
 |
| Pieni Pettersson 8.5 salonkivene Hollannissa |
Amsterdamissa on myös sähköistetty pienempiä Petterssoneja, kuten Legend (WaterWorld 7.5kW & 10kWh LiFePo4 akut, 8 km/h x 10 h ja huippunopeus 14 km/h) ja Gustav Pettersson (huippunopeus vajaa 20 km/h). Hollannissa on jopa yhdistys ruotsalaisille klassikkoveneille, De Zweedse Klassieker Club ja Facebook.
 |
| Pettersson 1927 Legend Amsterdamissa, 6,5 m x 1,8 m |
 |
| Gustav Petterssonissa on Green Marinen keskimoottori ja keulapotkuri |
Sveitsiläinen Helmut hankki Ruotsista 1932 Pettersson-veneen Sindbad (piirustusnumero 344, mitat 10,3 x 1,84 metriä) ja kertoo kunnostusprojektistaan blogissaan ja paikallisessa puuvenelehdessä. Vanha korjauskelvoton polttomoottori korvattiin dieselsähköisellä Fischer Pandan voimalinjalla ja 10 kW 48 VDC pod-moottorilla.
 |
Sindbadin ensimmäinen vesillelasku Sveitsissä. Pod-moottori on korvannut peräsimen. |
Siirrytään lopuksi pienempään mittakaavaan — CGP:n piirustus 293B rakennettuna 2012 mittakaavassa 1:10, mahonkisen pienoismalliveneen pituus on 110cm.
 |
| Vauhtia ja vaarallisia tilanteita — 1:10 1917 Pettersson sähkömoottorilla |
Ivve Hallbergin rakentama Pettersson 1915 pienoismalli ja toinen vastaava Bertil Åkessonilta.
Aequus 7.0 -veneessä oli sähkömoottorit ja aurinkopaneelit ja suunnittelijansa mielestä 1930-luvulla piirretyn Pettersson-veneen henkinen runko, joskin runko oli tarkoitus rakentaa nykymuoveista.
Kuvien veneet ovat melko lailla Cegen "tyyppiveneitä" — kohtuullisen kokoisia (kohtuullinen jotta ne olivat myös aikansa keskiluokan ulottuvilla), kapeita ja varustettuja oman aikansa moderneilla, mutta nykyaikaan verrattuna varsin vaatimattoman tehoisilla moottorella. Varsin erilainen konstruktio siis verrattuna nykyaikaisiin leveisiin ja asuttaviin suurilla moottorilla varustettuihin huviveneisiin, joita verkkojulkaisu Skippo vertailee sekä Ruotsin kuningas Vaasan neitsytmatkallaan uponneeseen kömpelöön lippulaiva Vasaan vuodelta 1627 sekä juurikin Pettersson-veneisiin:
För att få en uppfattning om var och hur utvecklingen började gå snett blickar vi tillbaka ungefär 100 år. Vid den här tiden var det C G Pettersson som regerade bland båtkonstruktörer. När han ritade sina berömda motorbåtar fanns det inte så mycket motorkraft att laborera med. Motorer på runt 10 hk var vad som erbjöds och därför optimerade Pettersson farten med en effektiv design. Resultatet av detta blev – med överhängande risk för att bli tjatig – återigen långa, smala och lättdrivna båtar.
En Petterssonbåt konverterad till eldrift ... en tyst och stark drivlina som CGP kanske hade valt själv, om den funnits för 100 år sedan.
...
En rimlig gissning är sålunda att framtidens familjemotorbåt är en någorlunda slank skapelse och en kombination av gårdagens tänkande och dagens moderna teknik. Det är också en båt med få kompromisser och som är väl anpassad till sitt specifika fart- och användningsområde.
Skippo pohtii millainen on tule tulevaisuuden huvivene perhekäyttöön. Onko se muovia, puuta vai muuta materiaalia, jää nähtäväksi. Nykyihminen hakee helppoutta ja ekologisuutta kulutusvalinnoissaan, tulevaisuudessa ekologisuuden painoarvon varmaankin vielä nykyisestä kasvaessa. Sähköautot ja sähköpolkupyörät yleistyvät, koska teho/range/hinta-suhde alkaa monen ostajan mielestä olla kipurajan alapuolella. Veneissä veden vastus tekee tehtävänsä ja nykyisen akkuteknologian ja latausinfran rajallisuus ovat esteinä nykyisten leveärunkoisten liukuvien veneiden sähköistämiseen. Cege suunnitteli kapeat, teräväkeulaiset ja nykymittapuun mukaan kevyet päiväretkiveneensä vaatimattomille moottoritehoille ja nopeuksille ja sen myötä ne teho/paino-suhteen näkökulmasta sopivat myös sähköistettäviksi, varsinkin kevyitä litium-ioni -akkuja käytettäessä. Ehkä voisi jopa sanoa, että nyt 2000-luvulla moottoriteknologia on sähkön avulla saavuttanut saman tason, johon Cege pääsi venesuunnittelussa jo sata vuotta aikaisemmin.
Vannoutunut petroolipää-klassikkoveneharrastaja saattaa kokea ajatuksen sähkövoimalinjalla restomodatusta klassikkoveneestä epäpyhänä harharetkenä, mutta uskoisin oman aikansa johtavan moottorivenesuunnittelija-insinööri Petterssonin ottaneen ennakkoluulottomasti myös sähköveneitä piirustuspöydälleen, mikäli siihen aikaan olisi ollut käyttötarkoitukseen sopivia moottoreita ja akkuteknologiaa. Praktiskt Båtägande Ruotsissa kirjoittaa sähköllä kulkevan Pettersson-veneen esittelyssään:
En Petterssonbåt konverterad till eldrift ... en tyst och stark drivlina som CGP kanske hade valt själv, om den funnits för 100 år sedan.
Bensiini- ja dieselmoottoriveneiden käyttökiellot Suomen rauhoitetuilta järviltä Amsterdamin kanaviin ovat oma lukunsa, mutta sulkeutuuko ympyrä Pettersson-veneen ja sähkömoottorin kohdatessa — se jääköön lukijan mietittäväksi. Joka tapauksessa useita Pettersson-veneitä on jo konvertoitu kulkemaan sähköllä ja niiden omistajat kuulostavat valtaosin tyytyväisiltä. Tähän blogiviestiin on koottu ne projektit joista olen kuullut. Jos jotain puuttuu, mielellään kommentoi vapaasti ja teen päivityksen!
Suomessa olevien Pettersson-veneiden luetteloa on kerännyt Jorma Rautapää sivuilleen Sails and Sea.
Pettersson-sähkövenelistan loppuun sopii lainaus Elektran sähköistäjä Rikard Wildarelta:
CG Pettersson hade valt eldrift om han kunnat välja den gången han ritade Elektra.
.jpg)
Kommentit
Lähetä kommentti